• News - Uutisointia,  Profunditys - Syvällisiä ajatuksia,  The course of life - Maailman meno

    #061 – LASTEN OIKEUDESTA TAISTELLA ELÄMÄSTÄÄN VANHEMPIENSA LÄSNÄOLOSSA

    [From: HattaraMasu-blogi]
    [From: Google – ”HUS K9″]

    Mä luin tänään sydäntä särkevän blogitekstin Leijonaemojen blogista, jossa erityislasten äidit jakavat pysäyttäviä tosielämän tarinoitansa. Lukemassani tekstissä nostetaan elävien esimerkkien avulla eroavaisuudet  HUS:n K7 -ja K9-osastoilla ja täytyy myöntää, että riipaisee sydämestä ajatellakaan koko asiaa enkä itsekään voinut välttyä kyynelvirralta (mainittakoon, että olen valitettavasti sitä tyyppiä, jonka kyynelkanavat harvemmin aukeavat).

    [From: Leijonaemojen blogi]

    Itse en ollut tietoinenkaan näistä eroista, jotka vallitsevat osastojen välillä -onhan kyseessä samantyyppiset teho-osastot; K7-osastolla lapsi saa viettää viimeiset hetkensä vanhempiensa läsnäolossa, jolloin kaikki tapahtuu niin kauniisti kun voi vain tapahtua vaikka lapsen kuoleminen tilanteessa kuin tilanteessa on aina musertava asia. Sen sijaan K9-osastolla vanhemmille annetaan tiukat vierailuajat ja blogitekstissä mainitun 3-vuotiaan Annin kaltaisessa tilanteessa lapsi taistelee elämästä ja kuolemasta ilman vanhempiensa läsnäoloa -Annin toivetta ”Tahtoo äidin luo. Tahtoo isin luo. Tahtoo sylliin.” hänen viimeisinä hetkinään ei kuultu, vaan vanhemmat näkivät lapsensa seuraavan kerran hänen ollessaan jo menehtynyt.

    En voi kuvitellakaan sitä vihantuskaa ja leijailemaan jääneitä kysymyksiä vanhemmilla sen jälkeen, kun lapsi kuolee yksin sillä se on kaukana kauniista ja toivotusta viimeisestä hetkestä. Ei aikuisiakaan pakoteta kuolemaan yksin -miten on siis mahdollista, että lapsen annetaan kuolla tai taistella elämästään yksin ilman mahdollisuutta vanhempiensa läsnäoloon täällä meirän hyvinvointivaltiossa? HUS puolustautuu tilanpuutteella mutta mielestäni se on maailman surkein syy kun kyseessä on taistelu elämästä ja kuolemasta. Koska se on asia, johon pystytään vaikuttamaan -aivan kuten siihen on vaikutettu K7-osastollakin.
    Mielestäni tässä asiassa ei ole enää ajateltu lapsien parasta vaikka HUS erittäin korvaamatonta työtä tekeekin ja on auttanut suunnattomasti perheitä. Lisäksi herää mieleen helvetinmoisen vääryyden lisäksi tälläisen asian vaikutus itse kamppailuunkin elämästä ja kuolemasta; onhan todistettavissa, että läheisten läsnäolo taistelun keskellä auttaa ihmistä voimaan henkisesti vahvemmin ja näin ollen parhaimmassa tapauksessa se vaikuttaa olennaisesti myös fyysiseen tilaankin -mikäli niin on Korkeimmalta taholta päätetty.

    Toivon, että asia pysyy julkisuudessa ja mä todella rukoilen, että asia muuttuisi koska ei kenelläkään voi olla sydäntä antaa lapsen taistella elämästään ilman vanhempiensa. Lisäksi mä pyydän teitä kaikkia lukemaan Leijonaemojen blogitekstin, allekirjoittamaan adressin lapsien oikeudesta vanhempiinsa tehohoidossa sekä jakamaan tätä eteenpäin mahrollisimman monelle. 

    [From: Adressi]

  • Inspiration - Inspiraatiota,  Love Yourself - Rakasta itseäsi,  News - Uutisointia,  Profunditys - Syvällisiä ajatuksia,  Street fashion,  The course of life - Maailman meno,  The Fashion World - Muotimaailma

    #060 – Are you afraid of aging?

    [Beatrix Ost & Tziporah Salamon]

    USE THE TRANSLATION TOOL !

    Vanhentuminen. Sitä vastaan tunnutaan taistelevan entistä kovemmin nykyaikana -löytyy sitä ja tätä voidetta, joiden luvataan häivyttävän ikääntymisen merkkejä tai siirtävän niitä, löydetään mitä ihmeellisimpiä keinoja säilyttää nuoruus ja pahimmassa tapauksessa ollaan menossa poistamaan sitä Luojan luomaa luonnollisuutta jopa kirurgin veitsen avustamana. Mutta miksi vanhentuminen tuntuu olevan kirosanana valitettavan monille sukupuolesta riippumatta? Miksi se on asia, jota vastaan tulisi taistella kuin pahinta painajaista?
    Omasta mielestäni elämän kuuluu näkyä enemmän tai vähemmän kehossa; aikuiseksi naiseksi/mieheksi kasvaminen vaatii (geeneistä riippuen) kasvua niin leveydessä kuin pituudessakin, kropan muuttuminen ja piirtyneet jäljet kehossa lapsista johtuen muistuttavat elämän arvokkaimpien aarteiden saamisesta, arvet kertovat elämän riepoittelemisesta ja rypyt kertovat vanhentumisesta arvokkaalla ja kauniilla tavalla. Elimistössäkin tapahtuvat muutokset kuuluvat luonnolliseen ikääntymiseen mutta osaa vastaan kykenee taistelemaankin huolehtimalla terveistä elämäntavoista jo nyt.
    Ulkoisten ominaisuuksien lisäksi, elämän kuuluisi heijastua ihmisestä itsestään. Vaikeudet ovat ne ainoat asiat, jotka kasvattavat sitä henkistäkin pääomaa ja täten voisinkin väittää, että vaikka esimerkiksi itse olen joutunut parin sairauden tiimoilta kohtaamaan kuoleman silmästä silmään epätietoisena edes seuraavan aamun näkemisestä, niin en vaihtaisi niitä poiskaan sillä ilman niitä, en olisi tämä sama ihminen, joka nyt olen.
    Elämän ei yksinkertaisesti kuulu olla aina sitä ruusuilla bailaamista
    sillä lopputuloksena on ihminen, jonka henkinen pääoma vastaa teini-ikää vaikka todellisuudessa se olisikin keski-iän luokkaa. Heitäkin on tullut tavattua ja mielestäni on ollut lähinnä säälittävää nähdä teini-iästä tuttujen kuppikuntien paskanjauhamisineen ja haukkumisineen tai toisten vastoinkäymisistä ilkkumisen jatkuvan vielä aikuisinakin.
    Lyhyesti Tabermannia lainaten; “Ehjimmät meistä on sirpaleista tehty”.
      
    [From: Advanced Style]
    [Advanced Style by Ari Seth Cohen, available internationally on May 22]
    Enivei, back on topic. Oma äitini lähentelee kuuttakymppiä enkä voi olla ihailematta niin hänen sisäistä kuin ulkoistakin kauneuttaan. Hän on mielestäni malliesimerkki ikääntymisestä arvokkaalla ja kauniilla tavalla. Kukaan ei uskoisi häntä edes lähellekään 50-vuotiaaksi, missä varmasti on auttanut itsestään huolehtiminen terveellisillä elämäntavoilla jo läpi vuosikymmenten. Sitähän sanotaankin, että nuoresta aikuisesta lähtien liikkuvaisen, terveydestään välittävän, 60-vuotiaan naisen kroppa vastaa 30-vuotiaan kroppaa. Naururyppyjäkin löytyy mutta mielestäni ne vain kaunistavat ihmistä ja ovat näin ollen enemmän kuin tarpeen iän varttuessa. Hän näyttää kerrassaan upealta –sisäisestä kauneudestaan nyt puhumattakaan!

    Mikäli muita malliesimerkkejä haluaa ihastella, niin sellaisia löytyy mm
    . Advanced Style-blogista ,joka kuuluu mielestäni Blogosfäärin ehrottomaan parhaimmistoon. Blogissaan Ari kuvailee street fashion-otoksia vanhemmista leideistä ja gentlemanneista ja tänään hänen blogin nimeään kantava kirjansa on julkaistu maailmanlaajuisesti. Onnittelut Arille! : — ) Itsekin aion etsiä kyseisen kirjan käsiini inspiroituakseni tyyleistä ja ihastuakseni heidän vanhentumiseen parhaalla mahdollisesella tavalla; ylpeän luonnollisesti.
    Minäkin aion vanheta kauniisti. Ja etenkin ylpeästi. Siihen saakka aion katsoa lumoutuneena vanhempien ihmisten upeutta inspiroituen siitä -ja torella toivoen, että he itsekin sen tiedostaisivat sillä he ovat niin paljon enemmän kuin mitä tämä vääristynyt maailma (ja sen luomat kauneusihanteet) antavat ymmärtää. Kauneus/Komeus kun ei ole riippuvainen iästä taikka painoluvuista vaan jokaisesta ihmisestä itsestään.

    Nautitaan elämästämme ja sen näkymisestä itsessämme
     ja toisissa! : — )


    [100 Year old Ruth]

    [Bridget Soujourner]

    [Debra Rapoport’s hands]


    [All images from: Advanced Style]


    “Do not regret growing older. It’s a privilege denied to many”

  • Holidays - Lomailua,  Motherhood - Äitiys,  Portrait of a Mother - Muotokuva Äidistä,  Profunditys - Syvällisiä ajatuksia

    #059 – Portrait of a Mother

    [From: My Pinterest]

    Because the Mother’s Day is right around the corner (or precisely: here), I thought that this would be the perfect time to announce a new posting theme. The new theme is called “Portrait of a Mother” and you’ll find the keywords behind the same name. As you can guess by the title, it’s about the mothers who have inspired me. Some of them may have inspired me by their words or actions, some of them by their unfailing sense of style or by creating exciting website. Sometimes my source of inspiration may be article or discussion with people, that is somehow connected to motherhood.
    Anyway, I really hope that you’ll enjoy about this new posting theme! : — )

    So, let’s get started! (After finnish translation – Coming as soon as I’ll be returned to health, I’ll let you guys know when I’ve edited this post!)

    ~~~~~~~~~~~~~~~~~~

    Tämä postausteema on jo jonkin aikaa muhinut pääni sisällä ja näin Äitienpäivän häämöttäessä kynnyksellä
    (tai paremminkin jo saapuessa) onkin juuri täyrellinen tovi päräyttää käyntiin uusi postauskokoelmani, joka kantaa nimenään “Portrait of a mother – Muotokuva äidistä”. Samaisen nimen alta tulette löytämään tämän teeman tunnisteetkin ja itse teemahan tulee jatkumaan X postauksen verran. 

    Kantaman nimensä mukaisesti ideana on postata äideistä, joilla kaikilla on ollut inspiroiva vaikutus itseeni, minkä vuoksi loinkin asian tiimoilta postausteeman teille. Heistä jotkut ovat saaneet minut inspiroitumaan sanoillaan tai teoillaan, jotkut pettämättömällä tyylitajullaan, jotkut luomalla herättävän sivuston netin uumeniin. Toisinaan se inspiraationlähde tälle postausteemalle saattaa lähteä liikkeelle artikkeleista liittyen äitiyteen tai käydyistä keskusteluista ihmisten kanssa.
    Toivottavasti viihdytte tämänkin postausteeman parissa! : — )
    Piremmittä puheitta, aloitellaas ensimmäinen postaus tämän teeman tiimoilta!
     Koska tänään on Äitienpäivä, haluan pyhittää tämän teeman ensimmäisen postauksen yhdelle elämäni tärkeimmistä henkilöistä; äidilleni. Olen aihetta viime vuonnakin kolunnut täällä mutta kuten sitä sanotaan, kertaus on opintojen äiti ; — ) Ei vais, yritän kiteyttää kaiken tärkeän lyhyen ytimekkäästi tällä kertaa vaikka äidistäni voisinkin puhua vuosi tolkulla.

    [© Me and my mother]

    Usein kysytään esikuvista ja tämä onkin oma vastaukseni siihen kysymykseen. Äitini on maailman upein nainen. Hän on joutunut elämässään kulkemaan läpi helvettien mutta edelleenkin hän kykenee seisomaan pää pystyssä hymyillen sydämessäänkin. Tiedän, ettei se niiden helvettien läpi kulkiessa ole tuntunut siltä eikä vielä pitkiin aikoihin niiden jälkeenkään mutta juuri siksi hän tällä hetkellä pää pystyssä seisookin -kaatumatta silloin tällöin riehuvista myrskyistä, joihin tornadot auttoivat suhtautumaan oikein. Hän on täynnä elämän rajuimpia kolhuja ja helvetillisimpiä muistoja mutta seisoo tällä hetkellä horjumatta. Hän on vahvin ihminen, jonka olen eläissäni tuntenut -tai, jonka tulen tuntemaan. Rohkein. Viisain. Hellin. Sydämellisin.
    Hän on äiti, joka tuntee lapsensa ja, joka tekisi mitä vain meidän vuoksemme. Ja niin hän on tehnytkin. Hän tulee aina rakastamaan meitä maailman ääriin ja takaisin. Häneen syliinsä on lupa paeta vieläkin, kun siltä tuntuu. Itkeä hänen olkaansa vasten silloinkin, kun hän ei konkreettisesti ole paikalla. Hän on ihminen, joka ymmärtää. Hän on ollut sopivan tiukka silloin kun sitä on vaadittu. Hän on ollut sairauteni edessä yhtä heikko kuin me muutkin mutta myös uhmannut sairauttani.
    Hän on ylpeä mamma, joka rakastaa poikaamme äärettömästi. Ja jos pojaltamme kysytään, niin varmasti maailman paras leikittäjäkin. Häneltä, jos keltä olen saanut ne tärkeimmät ohjenuorat vanhemmuuteeni. Äidin roolin lisäksi hän on korvaamaton ystäväni ja ihminen, jota katson ylöspäin. Voin ylpeydellä sanoa, että toivoisin olevani kuin hän vaikkakin samalla omanlaiseni. Eritoten toivon itsekin onnistuvani olemaan omallenikin lapselleni parhain mahdollisin äiti -aivan kuten hänkin meille. Toivon olevani yhtä vahva kuin hän ja seisovani vielä omien helvettienienikin jälkeen pää pystyssä hymyillen sydämessäni kuten hänkin.
    Kenties tähän on hyvä lopetella sillä mitkään sanat eivät tule ikinä riittämään kuvaamaan äitiäni tai sitä, miten ääretttömästi minä häntä rakastan ja hän  merkitsee minulle tai sitä, miten suunnattomasti hän minua inspiroi.

    [From: Pinterest]

    Tämä päivä on pyhitetty äideille ympäri maailmaa. Itse olen henkilökohtaisesti pitänyt tästä päivästä aina mutta varsinkin oman äitiyteni myötä tämä päivä sai entistä henkilökohtaisemman merkityksen. Vaikka mielestäni niin äitien-, lasten kuin isänpäivänkin kuuluisi olla jokainen päivä kunnioittamalla toinen toistaan ja tekemällä parhaansa vanhempana, niin kyllähän sitä on myönnettävä tälläisten merkkipäivienkin olevan kultaa : — )  
    Joten, merkityksellistä äitienpäivää kaikille tämän kauniin biisin myötä! : — )

    [From: Google]

    This day is dedicated to all the mothers all over the world. I personally have always liked this day but with my own motherhood, this day has become even more personal. I also think that Mother’s/Father’s/Children’s day should be celebrated everyday by honoring each others’ and doing one’s best. Still, I gotta admit that I love these days : — )  
    So, by this beautiful song I’m wishing you a meaningful 
    Mother’s Day! : — )

    [Asa – So Beautiful]
    Beautiful is your name
    Wonderful is what you are to me
    It’s you I see in my dreams
    Everyday and I pray for you
    Queen of my life you are so beautiful mama
    You’re beautiful

     Emi n wa mama kan
    Ta lori ye ye yen
    Mama mi o roju ri
    That’s why am loving you…
    Woman there is No one like you oh oh
    Woman there is No one like you oh oh…

  • Coming up - Tulossa,  Jurinoita - Talking

    #058 – Sickness

    In the beginning of the week, I became sick and I still am so sorry for the break! : — ( I was tend to release a couple of post (my two outfits altogether & one more) but now you have to settle for just one post, which will be released tomorrow (I’ll timed it). The break will continue because I’m still so sick, so see you guys then, when I’m feeling better. I hope you guys are doing well! : — )
    Alkuviikosta tuli yllättäen sairastuttua ja melkoisen heiveröisessä kunnossa ollaan yhäkin eli pahoitteluni tauosta! : — ( Mulla kun oli tarkoituksena julkaista parisen postausta (kahdet kipaleet asukuvista & eräs muu) tällä viikolla mutta nyt jouduttekin tyytymähän yhteen postaukseen, jonka moon ajoittanut huomiselle. Hiljaiselo tuloo muutoin jatkumahan koska kipeänä ollaan yhä mutta kuulemisiin siihen saakka kun vointi kohenee! Toivottavasti te upeudet voitte kuitenkin hyvin! : — )
  • Coming up - Tulossa,  Made by me - Työni jälkeä,  My outfits - Asukokonaisuuteni,  My style - Meikälääsen tyyli

    #057 – Sneak peek: Tiffany blue

    It’s been quite a while since I last posted about my outfits (and even then, it was just one post) so let’s correct that and restart that posting theme again! From now on, I’ll try to post my outfits at the very least once or twice a week : — )

    And hey guys, I would be really grateful if you leave a comment behind your visits -it would make me so happy!
    : — ) I would also appreciate your feedback about my blog, posting ideas etc. because those kind of things really helps me to develop as a blogger! : — ) (MORE AFTER FINNISH TRANSLATION!)

    ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
    On kulunut jo pitkäkin tovi edellisestä asukokonaisuuksien täyteisestä postauksestani (ja silloinkin asuvalintani tuli kiteytettyä ainoastaan yhteen postaukseen), joten onkin jo korkea aika korjata tuo vääryys ja polkaista asupostaukset uudelleen käyntihin! Tästä lähtien yritänkin postailla asuvalinnoistani vähintäänkin kerran-pari viikossa : — )
    Ja hei komeudet ja upeudet! Mää olisin äärimmäisen kiitollinen jos jättäisitte kädenjälkenne blogiini kommenttien muodossa -se meinaan saisi hymyni ulottumaan vähintäänkin korviin saakka! : — ) Arvostaisin myös jos laittaisitte palautettakin tulemaan blogistani, postausideoita, jne. sillä sellaiset asiat todellakin avittaisivat mua kehittymään bloggaajana -kehittävät risut ja ruusut kun ovat tarpeellisia! : — )
    Enivei, tässäpä ennakkonäytäntöä asuvalinnastani eiliseltä! Lisää tästä asuvalinnastani saatte tietoonne myöhemmin ; — )
    Anyway, here’s a quick sneak peek of yesterday’s outfit! More about it 
    coming up later on! ; — )
    [By me © Fashion poetry/Elizabeth Rinne]